UUTISLYHTEEN JUHLA

Raamatun juhlakalenteri –tutkistelusarjamme neljännen osan johdannoksi luemme muutaman jakeen apostoli Paavalin ensimmäisestä Korinttolaiskirjeestä, luvusta, joka käsittelee Messiaan kuolleista nousemista:

"Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.

Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan" (1. Kor. 15:1-4).

Paavali tahtoo painottaa, että evankeliumin keskeisimmät asiat, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, tapahtuivat ”kirjoitusten mukaan”. Tämä asia käy erityisen selvästi ilmi, kun nyt tarkastelemme, miten Jeesuksen ylösnousemus on vertauskuvallisesti esitetty Raamatun opetuksessa uutislyhteen juhlasta.

"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, ja leikkaatte sen viljaa, niin viekää papille viljastanne uutislyhde. Ja hän toimittakoon sen lyhteen heilutuksen Herran edessä, että hänen mielisuosionsa tulisi teidän osaksenne; sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen. ...

Älkääkä syökö uutisleipää, paahdettuja jyviä tai tuleentumatonta viljaa ennen sitä päivää, jona tuotte Jumalallenne uhrilahjan. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin" (3. Moos. 23:9-11, 14).

Uutislyhteen juhla kuuluu kevään juhliin. Sen aika on heti pääsiäisen jälkeen. Niinpä se jää helposti tämän suuremman juhlan varjoon. Kuitenkin myös tämän raamatullisen juhlan viettäminen on hyvin merkityksellistä sekä messiaanisille juutalaisille että kaikille Jeesukseen uskoville.1

Juhlan nimi on v. 1992 Raamatun käännöksessä ”ohrantähkäjuhla”. Se viittaa luonnollisesti ohrasatoon, mikä on vuoden ensimmäinen viljasato Israelissa. Tämä juhla on siis sadonkorjuun juhla ja se on niin ollen sidoksissa muinaisen Lähi-idän maanviljelyskulttuuriin. Samoin on laita myös kevään seuraavan juhlan, helluntain, sekä myös syksyllä vietettävän lehtimajanjuhlan.2

Muinaisessa Israelissa uutislyhteen juhlan vietto merkitsi käytännössä sitä, että kevään ensimmäisestä viljasadosta vietiin ensiksi viljauhri Herralle. Niin kuin luimme 3. Mooseksen kirjasta, ensimmäiset tähkät ohrasadosta piti viedä uhrina papille ilmestysmajaan tai temppeliin. Opetus on selvä: Jos Jumala on uskollisuudessaan siunannut meitä ensimmäisellä sadolla, hän tulee varmasti antamaan myös lisää satoa myöhemmin.3

Juutalaiset ovat viettäneet tätä juhlaa historian aikana joskus hyvinkin juhlallisin seremonioin. Sen viettotavoista ei ole ollut kiistaa. Sen sijaan on kovastikin väitelty siitä, milloin tämä juhla alkaa, eli miten tulee ymmärtää aikamääre ”sapatin jälkeisenä päivänä” (3. Moos. 23:11)? Mistä sapatista on kysymys?4

Kaksi ensimmäisen kristillisen vuosisadan aikaista johtavaa juutalaista koulukuntaa, saddukealaiset ja farisealaiset, olivat eri mieltä asiasta. Saddukeukset uskoivat, että oli kysymyksessä seitsemännen päivän sapatti eli viikkosapatti. Täten uutislyhde piti tuoda viikkosapatin jälkeisenä päivänä, siis sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä.

Fariseukset sen sijaan käsittivät, että kysymys oli pääsiäissapatista, eli happamattoman leivän juhlan ensimmäisestä päivästä. He viittasivat tekstiyhteyteen, jossa on juuri edellä puhuttu pääsiäisen vietosta. Tämä pääsiäissapatin jälkeinen päivä oli nisan -kuun 16. päivä. Se voi sattua mille viikonpäivälle tahansa.

Tämä kiista jatkui, ja kumpikin ryhmä pysyi tiukasti kannassaan. Ratkaisu tuli lopulta, kun temppeli hävitettiin v. 70 jKr. Silloin saddukeukset, jotka olivat toimineet pappeina, jäivät työttömiksi. Synagoogajumalanpalvelukset, jotka olivat fariseusten toimipisteitä, tulivat keskeisiksi juutalaisissa yhteisöissä. Tämä johti luonnollisesti siihen, että heidän tulkintansa asiasta tuli lopulta hyväksytyksi yleisenä käytäntönä. Tämä on jatkunut näihin päiviin asti.

Perinteinen juutalainen uutislyhteen juhlan viettotapa5

Nykyinen tapa viettää uutislyhteen juhlaa synagoogassa on varsin yksinkertainen. Kun temppelin aikana kyseisen juhlan viettoon liittyi uhraamisia, kulkueita ja kiitospalveluksia, niin nykyisin se käsittää pääasiassa rukouksia ja siunauksia juutalaisesta rukouskirjasta. Nämä auttavat ihmisiä miettimään kyseisen päivän symbolista merkitystä. Samalla aloitetaan päivien laskeminen ohrasadon juhlasta vehnäsadon juhlaan, helluntaihin. Näiden juhlien väli on seitsemän viikkoa. Uutislyhteen juhlan heprealainen nimi, Sfirat Haomer, tarkoittaa kirjaimellisesti ”lyhteen laskeminen”. Tämä nimi viittaa juuri päivien laskemisen seremoniaan. Monet juutalaiset aloittavat lyhteen laskemisen toisena pääsiäisiltana, toisella seder-aterialla, lausuen seuraavan perinteisen siunauksen:

Ole kiitetty sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja antanut meille käskyn lyhteen laskemisesta.

Tämä siunaus luetaan joka ilta seuraavien neljänkymmenenyhdeksän päivän ajan ottaen huomioon, mikä päivä on kulloinkin menossa. Esimerkiksi: Tänään on lyhteen ensimmäinen päivä. Seuraava päivä on toinen päivä, sitten kolmas jne., kunnes neljäskymmenesyhdeksäs on saavutettu. Viideskymmenes päivä on raamatullisen kalenterin seuraava suuri juhlapäivä, helluntai. Uutislyhteen juhlassa ja siihen liittyvässä lyhteen laskemisessa keskeistä on odottaa ja suunnata katse seuraavaan Jumalan suureen tekoon helluntaina.

Uutislyhteen juhla Uudessa testamentissa

Koska uutislyhteen juhla on jäänyt usein suuremman juhlan, pääsiäisen, varjoon, voisi hyvin olettaa, ettei Uudessa testamentissa huomioitaisi lainkaan tätä juhlaa. Mutta Uudessa testamentissa on siihen useitakin viittauksia. Itse asiassa se on yksi merkittävimpiä juhlia Jeesukseen uskoville.6 1. Korinttolaiskirjeen 15. luku liittää uutislyhteen juhlan elimellisesti Messiaan toimintaan. Tässä luvussa Rabbi Saul Tarsolainen opettaa uskoville oppia ylösnousemuksesta. Hän luo hämmästyttävän yhteyden tämän juhlan ja opettamansa aiheen välille:

"Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan" (1. Kor. 15:20-23).

Vaikka monet näkevät tässä Raamatun kohdassa ainoastaan selostuksen siitä, missä järjestyksessä ylösnousemus tapahtuu, Paavali todellisuudessa viittaa uutislyhteen juhlaan. Sana esikoinen (jakeet 20, 23) on kreikaksi aparkhee, joka tarkoittaa ”ensi hedelmää” (vrt. Room. 16:5; 11:16; 8:23; Ilm. 14:4). Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus oli siis maan sadon ensi hedelmien eli uutislyhteen juhlan esikuvallisuuden täyttymys! Messias oli uutislyhde!7

Profeetallinen täyttymys

Uutislyhteen juhlan muinainen viettäminen viittasi siis Messiaan ylösnousemukseen. Se oli sadonkorjuujuhla, jolloin ohralyhdettä heilutettiin Herran edessä. Ajatelkaa tätä: Siemen oli kylvetty maahan, maa oli tuottanut viljan ja sitten tuo vilja kohotettiin maasta kaikkien nähtäväksi. Jeesus itse viittaa omaan kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemukseensa käyttäen tällaisia kielikuvia:8

"Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää…. Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni" (Joh. 12:23-24, 32).

Nämä vertauskuvalliset sanat puhuttiin juutalaisille opetuslapsille, kun he olivat tulleet viettämään pääsiäistä, joka viittasi Messiaan kuolemaan ja hautaamiseen. Ne puhuttiin samalla myös ennen uutislyhteen juhlaa, joka viittasi hänen kuolleista heräämiseensä (Joh. 12:1, 20). Messiaan ylösnousemus on kuvattu uutislyhteen heilutuksessa.9

Mutta yhteys uutislyhteen juhlan ja Messiaan ylösnousemuksen välillä ei pääty tähän. Tuon juhlan ajankohta sinä vuonna, jona Messias kuoli ja nousi kuolleista, todistaa väkevästi esikuvan täyttymyksestä!10 Muistatte kiistan saddukeusten ja fariseusten välillä koskien uutislyhteenjuhlan alkamisajankohtaa: ”sapatin jälkeisenä päivänä”. Saddukeusten mielestä kysymys oli viikkosapatin jälkeisestä päivästä. Fariseukset taas olivat sitä mieltä, että sapatilla tarkoitettiin tässä yhteydessä pääsiäisen seremoniallista juhlasapattia, joka on Nisan-kuun 15. päivä. Sitä seuraava päivä, siis Nisan-kuun 16., oli heidän mielestään uutislyhteen juhlan oikea aika. Herää kysymys: Kumpi näkemys toteutui Jeesuksen ylösnousemuksessa?

Kaikkein yleisimmin hyväksytty perinteinen näkemys11 on, että Jeesus nautti viimeisen pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa nisan-kuun 14. päivän alkaessa eli torstai-iltana tuona nimenomaisena vuonna. Hänet vangittiin seuraavana yönä ja häntä kuulusteltiin Rooman viranomaisten edessä. Lopulta hänet naulittiin ristille perjantaina aamupäivällä klo 9. Hän antoi henkensä klo 15 iltapäivällä, aikana, jolloin pääsiäislammas oli määrä teurastaa. Tämä kaikki tapahtui siis ennen viikkosapatin alkamista. Hänen ruumiinsa haudattiin nopeasti ja jätettiin hautaan seuraavaksi päiväksi. Sitten varhaisimmassa mahdollisessa tilanteessa viikon ensimmäisen päivän aamuna naiset tulivat haudalle ja havaitsivat sen olevan auki eivätkä löytäneet Jeesuksen ruumista.

Juutalaisen laskutavan mukaan12 Jeesus oli haudassa kolme päivää: 1. päivä, osa perjantaita auringonlaskuun saakka, 2. päivä, perjantain auringonlaskusta lauantai-illan auringonlaskuun ja 3. päivä alkaen lauantai-illan auringonlaskusta. Vaikka Jeesuksen hauta havaittiin tyhjäksi varhain sunnuntaiaamuna, juutalaisen laskutavan mukaan Jeesus olisi voinut nousta kuolleista mihin aikaan hyvänsä lauantai-illan auringonlaskun jälkeen. Paavali sanoo: "Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan" (1. Kor. 15:4).13

Kun tarkastelemme näiden tapahtumien aikajärjestystä, voimme havaita Jumalan käden jäljet uutislyhteen juhlan ajoituksessa. Oli välttämätöntä, että Messias kuolisi tarkalleen Raamatun pääsiäisenä täyttääkseen profetiat. Mutta samalla Messiaan oli noustava myös kuolleista uutislyhteen juhlan aikaan.14

Päällisin puolin tarkasteltuna tilanne tuntuu ongelmalliselta, kun ajattelemme eriäviä tulkintoja saddukeusten ja fariseusten välillä juhlan ajankohdan määrittämisessä. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että Jeesus Nasaretilainen täytti nuo molemmat tulkinnat tuona tiettynä vuotena, jolloin hän kuoli ja nousi ylös kuolleista!

Jeesus heräsi kuolleista kolmantena päivänä pääsiäisestä eli nisan-kuun 16. päivänä. Tämä täytti fariseusten lain tulkinnan. Mutta on hämmästyttävää, että saddukeusten käsitys toteutui samalla kertaa. Juuri sinä vuonna, jolloin Messias antoi henkensä, uutislyhteen juhla ajoittui sunnuntaille viikkosapatin jälkeen.15 Tätä käsitystä tukee eräs Johanneksen evankeliumissa mainittu yksityiskohta, joka liittyy siihen täyteen vuorokauteen, jonka Jeesus lepäsi haudassa:

"Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä. Koska silloin oli valmistuspäivä, niin - etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas" (Joh. 19:30, 31).

Lause: Se sapatinpäivä oli suuri, paljastaa, että tässä sapatissa oli jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Kysymys on siitä, että tuona vuonna happamattoman leivän juhlan 1. päivä eli pääsiäissapatti, nisan-kuun 15. päivä, osui viikkosapatille.16 Kirjassaan The Time of Crucifixion and the Resurrection (Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen aika) Samuele Bacchiocchi sanoo:

”Rabbiiniset lähteet näyttävät osoittavan, että viikkosapattia kutsuttiin ’suureksi sapatiksi’, kun se osui yhteen pääsiäisen kanssa, koska, kuten Charles C. Torrey osuvasti sanoo, ’sille ominainen juhlavuus suuresti korostui samalla kertaa vietettävän vuoden huomattavimman juhlan johdosta’.”17

Hengellisesti ajatellen tuo sapatti oli ”suuri” sen tähden, että se oli verrattavissa luomistyön jälkeiseen sapattiin. Jumalahan oli viikon kuudentena päivänä tehnyt ihmisen. Päätettyään näin työnsä hän oli levännyt seitsemäntenä päivänä. Vastaavasti oli Luoja Messiaassa ihmiseksi tulleena, ja nyt nimenomaan pääsiäislampaana, lunastanut omalla verellään syntiin langenneen ihmisen synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta viikon kuudentena päivänä. Sitten hän lepäsi seitsemännen päivän Joosefin uudessa haudassa. ”Se on täytetty”, sanoi Jeesus ristillä. Voiko sen ”suurempaa sapattia” olla kuin on sapatti tämän lauseen jälkeen?!

Voimme siis todeta, että molempien juutalaisryhmien, saddukeusten ja fariseusten uutislyhteen juhlan ajoitusta koskevat näkemykset näyttävät olleen tuona erityisenä vuotena oikeat!18 Vain Kaikkivaltias Jumala saattoi suunnitella asian tällä tavalla. Olkoon ylistetty hän sekä ylösnoussut Messias! hän, joka on uutislyhteen juhlan esikuvan täyttymys.

Suosituksia Jeesukseen uskoville

Kun Messiaaseen uskovat ihmiset ovat ymmärtäneet uutislyhteen juhlan teeman, ylösnousemuksen, on luonnollista, että he pitävät tätä juhlaa tärkeänä. Ylösnousemus on aina ollut kristinuskon keskeisimpiä asioita. Mutta neljännellä vuosisadalla kristityt halusivat irrottaa tämän asian sen juutalaisesta viitekehyksestä. Näin tapahtui erityisesti Roomassa. Nikean kirkolliskokous (v. 325 jKr.) määräsi monien muiden juutalaisvastaisten säädösten ohella, ettei kristittyjen sallita viettää juutalaisten pääsiäistä (Passover), vaan heidän tulee juhlia ylösnousemusta uutena kristillisenä pyhäpäivänä, pääsiäissunnuntaina (Easter). Tästä johtuen monet kristityt ovat nykyisin unohtaneet, millainen yhteys on ylösnousemuksen ja juutalaisten juhlien välillä.19

Tämä panee miettimään, eikö olisi ollut yksikertaisempaa ja selvempää jatkaa Jumalan suurten tekojen juhlimista hänen säätäminään aikoina. Kun näin ei ole tapahtunut, onko ihme, ettei seurakunta ole ollut tietoinen omasta juutalaisesta perinnöstään? On suurenmoista, että näinä viimeisinä päivinä monet Jeesukseen uskovat, sekä juutalaiset että ei-juutalaiset, haluavat oppia ymmärtämään uskonsa sen alkuperäisessä asiayhteydessä. Uutislyhteen juhlan viettäminen voi kauniilla tavalla kiinnittää huomion Jeesus Nasaretilaiseen luvattuna Israelin ja koko ihmiskunnan Vapahtajana. Hänen elämäänsä, kuolemaansa ja ylösnousemustaan tarkasteltaessa voidaan havaita, että kaikki tapahtui todellakin ”kirjoitusten mukaan”. Uutislyhteen juhla voi antaa uskollemme samanlaista vahvistusta kuin saivat ne kaksi opetuslasta, jotka kulkivat Emmauksen tiellä ylösnousemuspäivän iltana. Jeesus itse tuli heidän seuraansa ja opetti heille alkaen "Mooseksesta …, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu" (Luuk. 24:27)!

Messiaaseen uskovien uutislyhteen juhlan vietto20 voi käytännössä sisältää ohralyhteen heiluttamisen juhlapäivän alkaessa auringon laskiessa. Nykyisin perinteinen juutalainen tapa viettää uutislyhteen juhlaa on yksinkertainen. Se koostuu lähinnä päivien laskemisesta ja tilanteeseen sopivien rukousten laulamisesta. Messiaanisilla uskovilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa sisällyttää näitä omaan juhlan viettoonsa. Ohralyhteelle tai ohranjyviä sisältävälle astialle voidaan pyytää siunausta. Lyhde tai astia voidaan samalla kohottaa ylös. Näin havainnollistetaan tämän juhlan julistamaa ylösnousemustotuutta. Juuri ennen juhlapäivällistä on sopiva aika seuraaville rukouksille:

Ole kiitetty sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja käskenyt meidän olla valona kansoille ja olet antanut meille Jeshuan Messiaamme, maailman valkeuden.

Ole kiitetty sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka luot viinipuun hedelmän.

Ole kiitetty sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka tuotat maasta leivän.

Jos asut sopivan matkan päässä jostain messiaanisesta yhteisöstä, voit viettää tätä juhlaa yhdessä suuremman uskovien joukon kanssa. Perinteisten rukousten lisäksi messiaaninen uutislyhteen juhla voi sisältää jumalanpalvelusmusiikkia ja raamatullista opetusta ylösnousemuksen keskeisyydestä uskossamme Jeesukseen. Hän on todella ylösnoussut!

Paluu edelliselle sivulle

Lähdeviitteet
1. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 40.
2. Sama.
3. Sama.
4. Sama, 41.
5. Tarkempi selostus asiasta löytyy Kasdanin kirjan sivuilta 41-42. Tässä on tiivistelmä.
6. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 43.
7. Sama.
8. Sama.
9. Sama, 44.
10. Sama.
11. Sama. Suurin yksimielisyys tutkijoiden välillä vallitsee siinä, että Jeesuksen syntymän, kasteen ja kuoleman aikaa ei voida Uuden testamentin pohjalta todistaa ehdottoman varmasti. Ks. esim. Saarisalo, Raamatun sanakirja, 55.
12. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 44.
13. Toinen laajaa kannatusta saanut näkemys Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ajankohdasta ja haudassa vietetystä ajasta pohjautuu ns. ”Joonan merkin” kirjaimelliseen tulkintaan (Matt. 12:39-40). Koska tämän käsityksen mukaan Jeesuksen piti olla haudassa tarkalleen ”kolme päivää ja kolme yötä” (72 tuntia), hänet ristiinnaulittiin keskiviikkona ja haudattiin illan suussa. Ylösnousemus tapahtui lauantai-iltana auringon laskiessa, jolloin myös viikon ensimmäinen päivä oli alkamassa.
14. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 45.
15. Sama.
16. Edersheim, Alfred, The Life and Times of Jesus the Messiah, 895.
17. Bacchiocchi, Samuele, The Time of the Crucifixion and the Resurrection, s. 44
18. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 45.
19. Sama, 45-46.
20. Sama, 46-47. Koska asia on monille varsin tuntematon, olen ottanut huomioon kaikki Kasdanin esittämät suositukset.