HELLUNTAI
Raamatun juhlakalenteria käsittelevän tutkistelusarjamme viidennen osan aiheena on helluntai. Luemme Raamatusta Moosekselle annetun juhlaa koskevan ohjeen:
"Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa, laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi. Ja tuokaa leipänne ohella seitsemän virheetöntä, vuoden vanhaa karitsaa ja mullikka sekä kaksi oinasta; ruoka- ja juomauhreineen ne olkoot polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle. Ja uhratkaa kauris syntiuhriksi sekä kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
Ja pappi toimittakoon niiden ja uutisleivän ynnä kahden karitsan heilutuksen Herran edessä. Ne olkoot Herralle pyhät ja papin omat. Ja kuuluttakaa pyhä kokous juuri siksi päiväksi; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin" (3. Moos. 23:15-21).
Tekstiyhteydestä käy ilmi, että tämä juhla liittyy vehnäsatoon. Aikaisemmin oli tuotu uutislyhde ohrasadosta uhrina Herralle. Nyt viisikymmentä päivää myöhemmin uhrattiin vehnäsadosta kaksi uutisleipää. Juutalaiset kutsuvat helluntaita nimellä Shavuot, ”viikot” (5. Moos. 16:10), koska sitä vietetään seitsemän viikon päästä ohrasadon kypsymisestä ja uutislyhteen juhlasta. Samasta syystä kreikkaa puhuvat juutalaiset ja monet kristityt kutsuvat tätä päivää nimellä ”Pentecost”, ”viideskymmenes” (3. Moos. 23:16).1
Helluntai on siis kiitosjuhla. Se, että Jumala antoi vehnäsadon keväällä, lisää toivoa siitä, että hän tulee antamaan kasvun myös monille muille maan tuotteille. Syksyn sato voi olla vieläkin runsaampi. Kiitokseksi tästä vietetään syksyllä lehtimajanjuhlaa. Kiitollisuus nykyisistä siunauksista auttaa uskomaan, että siunauksia tulee myös tulevaisuudessa.2 Miten ihmeellinen Jumala meillä onkaan! Hän täyttää meidän kaikki tarpeemme rikkauksistaan, jotka ovat Messiaassa! (Fil. 4:19).
Helluntai on pääsiäisen ja lehtimajanjuhlan ohella yksi niistä kolmesta juhlasta, jolloin jokaisen miespuolisen israelilaisen oli määrä matkustaa Jerusalemiin (5. Moos. 16:16). Juutalaiselle kansalle tämä on profeetallisesti merkittävää.3 Se myös esikuvaa Jumalan hyvää suunnitelmaa, joka koskee kaikkia ihmisiä.
Perinteinen juutalainen helluntain viettotapa4
Juutalaisten perinteinen tapa viettää helluntaita on moniulotteinen. Juhlan vietto on myös muuttunut jossain määrin Raamatun ajoista. Tooran mukaan juhlan vietto keskittyy viljan ja eläinuhrien uhraamiseen. Osa vehnäuhrista leivottiin kahdeksi hapanleiväksi, mikä on täydellinen vastakohta viikkoja aikaisemmalle matsalle eli happamattomalle leivälle. Hapan on synnin vertauskuva, happamaton vastaavasti synnittömyyden vertauskuva. Nämä helluntain kaksi hapanleipää tuotiin juhlavalla tavalla temppeliin ja niitä heilutettiin joka suuntaan Herran edessä. Tämä toimitus julistaa sitä, että Jumala armossaan pitää huolta kansastaan, vaikka se on syntinen. Synnitön Messias, jota pääsiäisen happamaton leipä kuvaa, on täyttänyt Jumalan pyhän lain vaatimukset kansan puolesta. Karitsojen, härkien ja kauriiden uhraaminen ennakoi täyttymystä – Jeesus Messiasta, täydellistä uhria synnin sovitukseksi! 3. Moos. 17:11 tekee yhteenvedon eläinuhrien merkityksestä:
"Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä".
Kun Jerusalemin temppeli v. 70 jKr. hävitettiin, juutalaisten tapa viettää helluntaita muuttui siltä osin, että uhritoimituksia ei voitu enää suorittaa. Edelleen juhlassa kiitetään Jumalaa siitä, että hän on uskollisesti huolehtinut kansastaan. Mutta uutta elementtiä juhlan viettoon toi tapa korostaa Tooran merkitystä. Toisen Mooseksen kirjan 19:nen luvun alussa nimittäin kerrotaan, että israelilaiset tulivat Siinaille kolmantena kuukautena pääsiäisen jälkeen (2. Moos. 19:1), mikä on helluntain aika. Näin ollen Mooses otti vastaan helluntaina Jumalan lain, joka annettiin kansalle. Tästä syystä nykyiseen helluntain viettoon kuuluu myös tapa juhlia Tooran antamista. Helluntain rabbiininen nimi onkin (Zman Matan Torateynu) ”lain antamisen aika”. Juutalaisen kansan rakkautta Tooraan ilmaisee mm. se, että perinteiset juutalaiset valvovat helluntain ensimmäisen yön Tooraa opiskellen.
Helluntaina synagooga on koristeltu viherkasveilla, kukilla ja hedelmäkoreilla. Se kertoo, että helluntaita vietetään sadonkorjaamisjuhlana. Juhlassa luetaan Raamatusta Toisen Mooseksen kirjan luvut 19 ja 20, joissa kerrotaan lain antaminen, ja Hesekielin kirjasta ensimmäinen luku, jossa on Jumalan kirkkauden profeetallinen näky. Myös Ruutin kirja luetaan, sillä kirjan tapahtumat ajoittuvat kevään sadonkorjuun aikaan.
Kotona tapahtuvaan helluntain juhlintaan sisältyy monia niistä tavoista, jotka liittyvät myös muiden raamatullisten juhlien viettoon. Kun helluntai lähestyy, juhlapöytä katetaan. Talon emäntä sytyttää juhlapäiväkynttilät. Perinteisten siunausten ja rukouksen jälkeen siunataan ensin viini tai rypälemehu ja sitten leipä, jotka jaetaan kaikkien kesken.
Perinteinen juhlapäivällinen sisältää helluntaille tyypillisiä ruokalajeja. Maitotaloustuotteita käytetään runsaasti, koska Raamattua kuvataan usein ”Sanan maitona” (1. Piet. 2:2). Kaikkien näiden tapojen tarkoitus on muistuttaa Israelin kansaa siitä, että helluntai on ihana ja tärkeä Herran juhla.
Helluntai Uudessa testamentissa ja juhlan profeetallinen täyttymys
Helluntaijuhla mainitaan joitain kertoja Uudessa testamentissa. Kerrotaan mm. että rabbi Saul Tarsolainen teki matkasuunnitelmansa ottaen huomioon helluntain (1. Kor. 16:8). Mutta varmaan kaikkein kuuluisin helluntaiteksti löytyy Apostolien teoista:
"Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on. … Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: "Mitä tämä mahtaakaan olla?" (Ap. t. 2:1-5,12).
Tämä Apostolien tekojen toinen luku paljastaa hämmästyttäviä yksityiskohtia, jotka vahvistavat sen, että tekstissä mainittua helluntaipäivää vietettiin juutalaisilla tavoilla, ja että opetuslapset osallistuivat sen viettoon Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeenkin. Perinteisesti helluntaina luetaan profeetoista Hesekielin kirjan 1. luku.5 Tässä luvussa Hesekiel kuvaa näkyään Jumalan kirkkaudesta seuraavin sanoin:
"Ja minä näin, ja katso: myrskytuuli tuli pohjoisesta, suuri pilvi ja leimahteleva tuli, ja pilveä ympäröitsi hohde, ja tulen keskeltä näkyi ikään kuin hehkuvaa malmia, keskeltä tulta" (Hes. 1:4).
Kuvitelkaa tuhansia juutalaisia lähtemässä pois kello yhdeksän temppelijumalanpalveluksesta helluntaiaamuna (Ap. t. 2:15) juuri kun tämä kohta Hesekielin kirjasta on luettu. Yhtäkkiä heidän omien silmiensä edessä alkaa tapahtua samoja Pyhän Hengen ilmiöitä! Ei ihme, että ”he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella” (Ap. t. 2:12). Myrskytuuli ja tuli olivat varmasti herättäneet kaikkien huomion. Heidän on täytynyt ihmetellä, oliko Jumala nyt paljastamassa Shakinah –kirkkautensa, sen saman kirkkauden, joka oli läsnä Siinailla, kun laki annettiin. Juuri tuo kirkkaus ilmeni nyt Pyhän Hengen vuodatuksen yhteydessä.6 Hesekiel oli kirjoittanut: "Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan" (Hes. 36:27). Laki kirjoitettiin kivitauluihin Siinailla helluntaina, tuona Apostolien teoissa kuvattuna helluntaina Jumala lupaustensa mukaisesti kirjoitti saman lain sydämen lihatauluihin. Samuele Bacchiocchi kirjoittaa:
”Mishna, joka on Raamatun rabbiininen selitysteos, sanoo, että kun Jumala antoi Tooran Siinailla, hänen jylisevä äänensä värähteli ’seitsemälläkymmenellä kielellä niin, että kaikki kansat ymmärtäisivät’.”7
On helppoa havaita yhteys tämän perinteisen lain antamista koskevan kuvauksen ja Apostolien teoissa kerrotun helluntai-ilmiön välillä. Juutalaiset pyhiinvaeltajat, jotka olivat saapuneet kaikkinaisista kansoista, kaikkialta hajaannuksesta, kuulivat mahdottomia. Nuo Galilealaiset opetuslapset puhuivat useita eri kieliä niin täsmällisesti, että väkijoukko ei voinut muuta kuin todeta, että vastaansanomaton ihme oli tapahtunut.8
Kun Pietari oli saanut osakseen ihmisten jakamattoman huomion näiden Jumalan ihmeitten kautta, hän piti voimallisen saarnan Jeesuksesta Messiaana, ja 3000 juutalaista otti vastaan pelastuksen. Messiasuskon ensihedelmät olivat kypsyneet ihmeellisellä tavalla! Kirjeessään juutalaisille uskoville apostoli Jaakob korostaa tätä9, kun hän sanoo:
"Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla ollaksemme hänen luotujensa esikoiset" (”ensihedelmät”; Jaak. 1:18).
Perinteiselle juutalaiselle helluntai on aina merkinnyt päivää, jolloin kiitetään Jumalaa varhaissadosta luottaen siihen, että Hän antaa myös myöhäissadon. Se, mikä koski aineellista tasoa Vanhassa liitossa, oli esikuvallista ja tuli nyt ilmeiseksi hengellisellä tasolla Uudessa liitossa. Tuona helluntaipäivänä koottiin Jumalan valtakuntaan kaikkein huomatuin ensihedelmien sato. Tähän sisältyy lupaus siitä, että myöhäisempi sato tullaan myös korjaamaan ja vielä runsaampana!
Tämä sopii yhteen Raamatun lupauksen kanssa herätyksestä juutalaisten keskuudessa viimeisinä aikoina, jolloin he tulisivat löytämään Messiaansa. Messiaanisen seurakunnan johtaja Barney Kasdan kirjoittaa:
”Uskon henkilökohtaisesti, että kasvava herätys juutalaisten keskuudessa heidän tullessaan Messiaaseen uskoviksi tänä päivänä osoittaa, että me olemme lähestymässä tuota aikaa. Räjähdysmäinen messiaanisen juutalaisuuden kasvu on nykypäivän todellisuutta” (Barney Kasdan, God’s Appointed Times, s. 55, 1993 USA).
Helluntain teema voidaan parhaiten tiivistää sanaan herätys.10 Israelin kansaa kutsuttiin antamaan kiitoksensa Jumalalle maan ensihedelmistä tietäen, että ne olivat takeena myöhemmästä sadosta. Näin on myös Jumalan hengellisessä valtakunnassa. Uskon ensihedelmät helluntaina takaavat herätyksen ja hengellisen sadon Messiaalle myös viimeisinä päivinä.
Nyt voimme ymmärtää, miksi Jumala sisällytti helluntain niiden kolmen juhlan joukkoon, jolloin jokaisen miespuolisen juutalaisen piti mennä Jerusalemin temppeliin. Pääsiäinen puhuu Messiaan valmistamasta pelastuksesta. Helluntai muistuttaa herätyksestä, tilanteesta, jossa tämä pelastus otetaan vastaan. Niin kuin pääsiäisen Messias antoi henkensä kaikkien puolesta, niin myös helluntain Henki tahtoo avata jokaisen silmät näkemään, mitä hänen vapautuksensa synnin vallasta maksoi Jumalalle. Tämän tajuaminen johtaa siihen, että ihminen ottaa pelastuksen vastaan. Tulkoon pian tuo päivä, jolloin Pyhä Henki vuodatetaan Daavidin huoneen ylle niin kuin Herra Sakarjan kirjassa lupaa:
"Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet" (Sak. 12:10).
Tämän toteutuessa siunaus kohtaa kaikkia kansoja ennen näkemättömällä tavalla niin kuin Paavali kirjoittaa:
Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin-ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista? (Room. 11:15).
Käytännön ohjeita Messiaaseen uskoville
Helluntain viettäminen koituu uskoville suureksi siunaukseksi, kun he ymmärtävät sen hengellisen merkityksen. Juutalaisessa perinteessä on paljon noudatettavaksi sopivaa ainesta. Messiaaseen uskovina voimme kuitenkin lisätä juhlaan messiaanisia näkökulmia ja näin juhlasta tulee entistä tarkoituksenmukaisempi.11
Helluntain vietto alkaa käytännössä silloin, kun uutislyhteen juhlasta alkanut päivien laskenta loppuu. Kun aurinko on laskemassa helluntain alkaessa, perhe ja ystävät kokoontuvat juhlapöytään. Juhlakynttilät sytytetään ja seuraavat siunaukset luetaan:
Ole kiitetty sinä, Herra meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja käskenyt meidän olla valona maailmalle ja olet antanut meille Jeshuan, Messiaamme, maailman valkeuden.
Tämän pyhäpäivän ensimmäisenä iltana voidaan lisätä:
Ole kiitetty sinä, Herra meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka olet antanut meille elämän, ylläpitänyt meitä ja tuonut meidät tähän juhla-aikaan.
Viini tai rypälemehu ja leipä siunataan perinteisesti. Sitten tarjoillaan juhla-ateria. Siihen kuuluu maitotaloustuotteita, jotka muistuttavat ”Sanan maidosta”. Jumalan Sana tulee Jeesukseen uskoville erityiseksi ilon aiheeksi, koska hänen lähettämänsä Pyhä Henki tekee uskovat kykeneviksi seuraamaan Sanan ohjeita.
Monet messiaaniset seurakunnat pitävät jumalanpalveluksia helluntai-iltana ja seuraavana helluntaipäivän aamuna.12 Yhteinen jumalanpalvelus ja seurustelu ovat sopusoinnussa helluntain tarkoitusperien kanssa. Iltajumalanpalveluksen jälkeen jotkut innokkaat uskovat haluavat valvoa yömyöhään Raamattua tutkien.13 Erityisesti keskitytään viiteen Mooseksen kirjaan ja Pyhän Hengen siunauksiin. Mitä tapoja sitten noudatetaankin helluntain vietossa, tuo juhla voi muodostua todelliseksi siunaukseksi niille, joilla on Pyhä Henki sisimmässään.
TV7:n Raamatun juhlakalenteri ohjelmasarjan yhteydessä esitettyjä kysymyksiä:
Kysymys:
Usein ajatellaan, että apostolien tekojen helluntai oli kristillisen seurakunnan syntymäpäivä ja ikään kuin irtiotto juutalaisuudesta. Mutta tämä opetus, että helluntai näin väkevästi vahvistaa Tooran eli Jumalan lain Jeesukseen uskovan elämän ohjeeksi osoittaa, että Pyhä Henki onkin itse asiassa pitämässä Jeesukseen uskovia läheisessä yhteydessä juutalaisuuteen. Mikä ero on siinä, noudattaako lakia juutalaisena ilman Jeesusta tai Jeesukseen uskovana?
Vastaus:
Juutalainen on velvoitettu - hänen pitää noudattaa lakia. Usko Jeesukseen ei poista lakia, vaan pikemminkin vahvistaa sen uskovan elämässä (Room. 3:21). Mutta pelastuksen vastaanottaminen lahjana, armosta ilman lain tekoja, synnyttää rakkauden Jumalaan. Pyhä Henki saa aikaan sen, että nyt ei enää pidä noudattaa Jumalan tahtoa, vaan saa tehdä niin, se on etuoikeus! ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni” (Ps. 40:9).
Lähdeviitteet
1. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 52.
2. Sama.
3. Sama.
4. Tarkempi selostus asiasta löytyy Kasdanin kirjan sivuilta 52-54. Tässä on tiivistelmä.
5. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 55.
6. Sama, 56.
7. Bacchiocchi, Samuele, God’s Festivals, Part 1, 178,
8. Kasdan, Barney, God's Appointed Times, 56.
9. Sama.
10. Sama.
11. Sama, 57.
12. Sama, 58.
13. Sama.
